VIRTUAALIHEVONEN
Gregers Kajsa
VIR MVA Ch
s. 9.11.2077 - k. 10.12.2011 19-vuotiaana
Sivuilla esitetyt tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!
~ Perustiedot
| » Virallinen nimi: | Gregers Kajsa | » Väri: | Tummanruunikko |
| » Lempinimi: | Kaisa | » Merkit: | |
| » Rotu: | Shetlanninponi | » Omistaja: | Leandra |
| » Sukupuoli: | Tamma | » Kasvattaja: | Greger Johansson, SWE |
| » Syntynyt: | 9.11.2007 | » Entinen omistaja: | Milja/ Fiktio |
| » Ikääntyminen: | Ikä (80 irl päivää = 1 virt. vuosi) | » Painotus: | Valjakkoajo |
| » Säkäkorkeus: | 89cm | » Koulutus: | Noviisi ponivaljakko |
~ Luonne
Kaisa on aika loukkaantuvaa sorttia, se ei siedä sitä, että jää huomiotta jonkun toisen hevosen takia. Yritä sitten lepytellä tammaa, et kyllä aivan heti onnistu. Neitiä täytyy rapsutella ja helliä todella kauan, ennen kuin se leppyy. Onneksi hoidettavan oleminen on Kaisan mielestä parasta mitä voi olla, se leppyy helposti myös sen aikana. Pienen koonsa vuoksi Kaisaa käytetään vain valjakkoponina, paitsi joskus sen selässä voi piipahtaa pikkulapsiakin talutusratsastuksessa. Kaisa on oikea äitihahmo, eikä se tekisi pahaa kärpäsellekään, jos sen selässä olisi pieni lapsi.Tosiaan, kuten aikaisemmin mainitsin, Kaisa pitää erittäin paljon siitä, kun sitä harjataan ja hoidetaan. Useimmiten se sulkee silmänsä ja nauttii. Vatsan alustaa harjatessa se luimii, mutta ei tee mitään sen pahempaa. Kavioita se ei suostu kunnolla nostamaan ja sitä saakin sitten maaritella hetken aikaa, vieläpä jokaisen jalan kohdalla. Että osaa olla mukava poni. Kaiken lisäksi, kun poni on vielä minikokoa. Kaisan valjastus sujuu muuten ihan hyvin, mutta kuolaimia se ei tahtoisi suuhunsa ottaa. Silloin harvoin, kun tammaa käytetään talututusratsastukseen, satulointi sukuu vyön kiristystä lukuunottamatta hyvin. Tammalla on nimittäin tapana pullistella.
Mitä vauhtiin tulee, sitä ei meidän Kaisalta ainakaan puutu. Joskus on kuitenkin sellaisia hetkiä, jolloin tammaa täytyy hoputtaa oikein olan takaa. Kaisan vaihteisiin taitavatkin lukeutua vain "mennään, eikä meinata" ja "mähän en liiku mihinkään". Kilpailuissa tamma useimmiten kuuntelee ja noudattaa apuja, joita radalla annetaan, kotona Kaisa onkin aivan toisenlainen. Maastossa Kaisa on luotettava, koska sillä ei ole tapana säikkyä mitään.
Luonne © Milja
~ Sukutaulu
| I Gregers Staffan musta, 101cm |
II Asbjörn SWE | III Denholm |
| IIE Kerstin | ||
| IEIngegard | IEI Valdemar | |
| IEE Inga v.d. Trind | ||
| E Åsa-Gunilla musta, 97cm |
EI Håkan v.d. Tova | EII Ang v.d. Tova |
| EIE Signe v.d. Tova | ||
| EE Acacia | EEI Bergren | |
| EEE Valborg |
~ Sukuselvitys
Isäukkeli Gregers Staffan tunnettiin erinomaisena valjakko- ja siitosponina, jonka saattoi tavata usein myös näyttelykehässä. Kiinnostusta oriissa herätti eriyisesti sen väritys. Tai ei oikeastaan väritys, vaan kuviointi. Väriltään Staffan oli rautiaankirjava, mutta suurta ihmetystä aiheutti sen oikeassa kyljessä oleva kuvio. Kuviohan ei ollut mikään tavallinen ympyrä, soikio tai epämuodostunut möhkäle, vaan suloinen, suuri sydän. Säkäkorkeudeltaan tämä kaksisydäminen poni oli minishettiksen kokoa, eli sellaiset 83 senttimetriä. Valjakkoponiksi Staffan oli eirittäin mainio. Näyttelykehissä kierteleminen johti lopulta siihen, että poni kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Tämän jälkeen Staffanin luona vieraili entistä enemmän tammoja ja eläkkeelle siirryttyään ori oli astunut lähes kolmekymmentä tammaa. Osa varsoista peri Staffanin kaksisydämisyyden, jota monet tammojen omistajat olivatkin odottaneet. Kaikille varsoille ei tätä lahjaa kuitenkaan suotu. Vehreämmille laitumille Staffan siirtyi 28-vuotiaana. Asbjörn SWE, pörröturkkinen rautiaankirjava poni, oli omana aikanaan suosittu siitosponi. Kilpailemisen makuun ori ei päässyt jalkojen heikon kunnon takia, mutta tammoja se pystyi juuri ja juuri astumaan. Asbjörn astui tosin ainoastaan minikokoisia shettistammoja, sillä itsekin se oli vain 80 senttinen. Tätä isompaa tammaa sen ei olisi kannattanut astua, kun jalatkin hieman heikot olivat. Oriin elämä loppui kuitenkin lyhyeen, kun astutettava tamma potkaisi sitä pahasti jalkaan. Jalka murtui niin pahasti, ettei sitä olisi enää voinut parantaa, joten poni päätettiin lopettaa. Ingegard oli kaunis, rautias valjakkoponi. Sillä kilpailtiin vain harvoin, mutta silti se menestyi hyvin. Tammalla oli elämänsä aikana monta omistajaa, sillä jotkut eivät pitäneet lainkaan sen luonteesta. Lopulta Ingegard sai kuitenkin ansaitsemansa omistajan, joka tuli tamman kanssa hyvin toimeen ja sai lopulta rauhoitettua ponin villistä pikkulapsien talutusratsuksi. Tamma varsoi elämänsä aikana kuudesti, joista jokainen menestyi hyvin valjakkoajossa. Ingegard valitettavasti menehtyi varsoessaan viimeistä varsaansa. Ingegard oli kantakirjattu toiselle palkinnolle.
Åsa-Gunilla on jo vanha, mutta nuorempana se oli virkeä ja mainio poni. Tämä rautias kaunokainen tavattiin monesti näyttelykehissä ja se kantakirjattiinkin toiselle palkinnolle. Silloin tällöin Åsa kävi myös valjakkoajokisoissa, joissa se sijoittui suht kivasti. Tosissaan sen kanssa ei kuitenkaan alettu kilpailla. Tällä hetkellä tammalla on kuusi jälkeläistä, lisää ei varmaankaan ole enää tulossa tamman iäkkyyden vuoksi. Tosin Åsa on erinomainen sijaisemä varsoille, joiden oikeat emät ovat menehtyneet, tai eivät suostu ruokkimaan varsojaan. Åsa on ollut aina hyvin lempeä ja äidillinen, mutta osaa olla myös erittäin itsepäinen. Håkan v.d. Tova, rautiaankirjava 83 senttinen miniponi. Håkan koki vaikean nuoruuden, sillä sen emä kuoli synnytyksessä ja ori oli itsekin menehtyä. Pikkuvarsa-aikansa se vietti leppoisasti muiden varsojen kanssa, mutta kun se vieroitusiässä muutti uuteen kotiin, ei elämä ollutkaan enää niin mukavaa. Ponia pahoinpideltiin pahoin ja tämäkin huomattiin vasta, kun Håkanin kasvattaja tuli yllättäen vierailemaan ponin omistajien luo. Samalla reissulla kasvattaja otti ponin mukaansa. Oriin toipuminen kesti aikansa, mutta monen vuoden jälkeen siitä tuli taas luottavainen. Håkanin kanssa käytiin parissa kisoissa, mutta pian ori yhden kasvattajan tammoista, jonka jälkeen se ruunattiin ja myytiin kasvattajan tuttavaperheelle pikkutytön ratsuksi. Acacia oli Iso-Britanniassa syntynyt rautias miniponi. Sen kasvattaja oli hyvin kuuluisa minishetlanninponien kasvattaja ja hän kasvattkin elämänsä aikana yli sata miniponia. Acacia oli kasvattajan kuuluisimpien ja menestyneimpien ponien jälkeläinen ja niin Acaciastakin odotettiin jotakin suurta. Pitkän odotuksen jälkeen poni pääsi vihdoin näyttämään kyntensä valjakkoajossa ja tamma paljastui erinomaiseksi valjakkoponiksi. Kilpailu-uran päätettyään tamma jatkoi siitostammana. Myös Acacian jälkeläiset olivat mainioita valjakoponeja.
© Milja~ Jälkeläiset
|
s. 02.08.2008 t. Unna FK (i. Bad Boy) s. 04.09.2008 o. Alwin FK (i. Backwoods Alcohol) s. 17.04.2010 t. Kat Von Dei (i. Seamus v. Chetwood) s. 18.07.2010 o. Dance In The Dark Dei (i. Lycos Merlin) s. 16.08.2010 t. Coppélia Dei (i. Nani) s. 01.03.2011 t. Savannah Dei (i. Hercules) s. 21.05.2011 t. Quiet Riot Dei (i. Riot Empire) |