VIRTUAALIHEVONEN - VH15-017-0060
Monty v.d. Zanneshof
KTK-III



Sivuilla esitetyt tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!


KISAKALENTERI


 »Virallinen Nimi Monty v.d. Zanneshof  »Väri:  Mustankirjava
 »Lempinimi:  Monty »Merkit:  -
 »Rotu:  Shetlanninponi »Omistaja:  Leandra VRL-01057
 »Sukupuoli:  Ori  »Kasvattaja:  Cynoria / Zanneshof
 »Syntynyt:  29.10.2014  »Painotus:  Valjakkoajo
 »Säkäkorkeus:  83cm  »Koulutus:  Vaativa ponivaljakko


~ Palkinnot

Ponikantakirja (5/15):
18,5 + 16 + 15 + 16,5 = 66p, KTK-III


~ Luonne

Monty on vähän minäminäminä-poni. Sille on tyypillistä käyttäytyä, kuin koko maailma olisi olemassa vain palvellakseen hänen kuninkaallista korkeuttaan. Se on vähän turhan kärkäs käskyttämään muita poneja ja paikoin myös ihmisiä. Tavallaan Monty kyllä kunnioittaa ihmisiä. Se ei ole ilkeä eikä hypi nenille, mutta jos jokin toimi kestää sen mielestä liian pitkään tai tuntuu ilkeältä, ori antaa myös tietää sen. Joko se alkaa steppailemaan tai viskomaan päätään. Monty ei myöskään pidä siitä, että sitä itseään käskytetään. Jos haluaa päästä ilman ylimääräistä vaivaa, ori on parempi hienovaraisesti maanitella vaikka siirtymään karsinassa. Kovilla otteilla ei saa aikaan muuta kuin molemminpuolista turhautumista. Monty on aika perso herkuille. Sitä voi käyttää hyväkseen orin suostuttelukeinona mutta voi aiheuttaa myös harmaita hiuksia, kun Monty jäisi taluttaessa napsimaan jokaisen näkemänsä voikukan mukaansa.

Hoitaessa Monty on parhaimmillaan vapaana karsinassa. Sen voi sitoa kiinni riimusta tai hoitaa käytävällä, mutta hoito suju näppärämmin, kun ori saa itse päättää miten päin se karsinassa on. Itse hoitotoimenpiteitä Monty ei pyri vaikeuttamaan, ellei tosiaan hoitaja koita repiä jalkaa väkivalloin ylös. Hännän takkujen selvittelyyn ja muutenkin orin takapäähän liittyvissä hoitotoimenpiteissä kannattaa sille rauhallisesti puheella ilmaista, että kohta tarrataan peräpäähän kiinni. Monty saattaa yllättävistä sen takana tapahtuvista liikkeistä jännittyä, joten häntään ei kannata yhtäkkiä tarrata kiinni. Sama koskee Montyn pesemistä. Veden kanssa lotraaminen kannattaa aloittaa etuosasta, koska suhiseva vesisuihku suoraan vaikka takajalkoihin on Montyn mielestä uhkaavaa. Hiljaa edestä taakse edeten on varma tapa saada poni puhtaaksi.

Ajaessa Montyn apuihin pätee sama kuin orin käsittelyyn muutenkin, apujen tulee olla hienovaraisia ja mahdollisimman eleettömiä. Jos kuski tässä onnistuu, Monty palkitsee hyvällä ja erityisesti huolellisella radalla. Jos kuskiksi ryhtyy vähän epävarmempi ja kovaotteisempi, voi olla varma, ettei rata mene yhtään niin kuin on suunniteltu. Varsinkin uusia temppuja opeteltaessa, kun poni ja ajaja vielä hakevat sopusointua tehtävän kohdalla, on nähty niin paikalleen pysähtymisiä kuin sivuaskeleitakin Montyn protestoidessa haparoivia otteita. Itse valjakkokisoissa Monty saattaa hieman jännitellä uusia tilanteita, vaikka ei jääkään erityisemmin kyttäilemään mitään. Kisoissa ori kannattaa pitää mahdollisimman erillään vieraista poneista, sillä sen käskyttävät eleet eivät varsinaisesti levitä ystävyyden ilosanomaa muiden ponien joukkoon.

Kuten todettua, Montylla on hiukan suuret luulot omasta suuruudestaan. Se on toki lunastanut omien laidunkavereidensa kesken pomon aseman, ja siitä se pitää lujasti kiinni. Tallin uusista tulokkaista se on valmis ottamaan mittaa, mutta muuten se oikeastaan viihtyy aika hyvin omassa yksinäisyydessään. Ori tulisi mielestään hyvin toimeen ilman muuta ponilaumaa, ihmisten seuraa se kaipaa lähinnä ruokintahetkinä.


~ Sukutaulu

I Kasper v. Pijnboompit
Champion, KTK-III
II Thief of Bouncewoods
VIR MVA Ch
III Morrison of Bouncewoods
IIE Lucinda of Bouncewoods
IE Tilhimäen Linnea IEI Maurice
VIR MVA Ch, Klass I
IEE Lily Queen JW
E Päivärinteen Mimi
KTK-II
EI Memphis vom Liliebloom
VIR MVA Ch, KTK-II, SHLA-II
EII Merrick vom Liliebloom
EIE Melike vom Liliebloom
EE CW Piccadilly Blues
VIR MVA Ch
EEI CW 18th Street Lounge
EEE MH Count On Me


~ Jälkeläiset

s. 19.05.2015 o. Felix Felicis Dei (e. L.K. Ish Morticia)
s. 17.09.2016 o. Hellraiser Dei (e. Hellkitten Dei)
s. 01.10.2016 t. Yentel Lorelle (e. Wyat Joyelle)


~ almennukset ja päiväkirja

Valjakkovalmennus 4.11.2016 (valmentajana Siguri)
Olin luvannut käydä tänään Montyn kanssa hieman läpi valjakkoajon kouluosuutta. Odotin valmiina kentällä valmennettavaa ajajaa ja Montya, jotka saapuivat pian seurakseni. Pyysin kaksikkoa suorittamaan huolelliset alkulämmittelyt ja jäin itse samalla seuraamaan sivusta, kuinka ajajan ja ponin yhteistyö pelasi.

Montysta huomasi nopeasti, että se oli äärimmäisen pienillä avuilla toimiva poni. Ajaja osasi käsitellä oria kevyesti, ja sitä vastaan Monty rentoutui nopeasti kärryjen edessä ja kulki upeasti eteenpäin käyttäen reippaasti takaosaansa. Lähdimme tekemään erilaisia siirtymisiä, jotka sujuivat kaksikolta erinomaisesti. Varsinkin ravissa Monty kannatteli itseään hyvin, mutta käynnissä sen vauhti meinasi hieman hiipua. Osaava ajaja sai kuitenkin poniin vauhtia, ja harjoitukset näyttivät oikein hyvältä.

Siirtymisten jälkeen pyysin kaksikkoa siirtymään ympyräkahdeksikolle, jolla lähtisimme tekemään päivän päätehtäviä. Kaksikko kulki ensin kahdeksikkoa ravissa, jotta ympyrät tulisivat tutuiksi, ja sen jälkeen lähdimme tekemään laukannostoja. Hieman liian reippaasti apuja antava ajaja sai hetkessä niin hyvin kulkevan orin pasmat sekaisin, ja Monty muuttui hyvin vastahakoiseksi poniksi, joka yritti oikoa ympyröillä. Onneksi se kuitenkin palautui pian takaisin omaksi itsekseen, kun ajaja osasi hieman löysentää otettaan ja mennä ponin ehdoilla.

Teimme ympyräkahdeksikolla tehtäviä niin, että toinen ympyrä kuljettiin laukassa ja toinen ravissa. Kun tämä sujui hyvin, aloimme tehdä molempia ympyröitä laukassa niin, että kahdeksikon keskipisteessä tuli vaihtaa laukka käynnin kautta. Monty reagoi melko hitaasti ajajan apuihin, sillä tämä ei uskaltanut enää antaa kovin napakoita käskyjä, mutta muutamien toistojen jälkeen yhteinen sävel löytyi jälleen ja pysyi aina tunnin loppuun saakka.

Kahdeksikon jälkeen harjoittelimme vielä hetken aikaa pysähdyksiä. Kaksikko kulki uraa pitkin ja pysähtyi noin viiden askeleen välein. Kaikin puolin Monty liikkui hienosti eteenpäin ja ajaja antoi selkeitä apuja, joten katsoin hetken aikaa heidän menoa ja annoin sitten luvan siirtyä käyntiin löysemmin ohjin. Kehuin kaksikkoa hienosta valmennuksesta ja muistutin ratsastajaa siitä, ettei ensi kerralla lähtisi yhtä voimakkailla avuilla liikkeelle Montyn kanssa.

Kaikki tämän sivun materiaali on © Leandra, ellei toisin mainita. Kaiken materiaalin kopiointi Suomen tekijänoikeuslain nojalla kielletty!