VIRTUAALIHEVONEN - VH15-017-0209
Valjean




Sivuilla esitetyt tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuva © scirlin


KISAKALENTERI


 » Virallinen nimi: Valjean  » Väri:  Tummanruunikko
 » Lempinimi:  Vallu » Merkit:  
 » Rotu:  Shetlanninponi » Omistaja:  Leandra VRL-01057
 » Sukupuoli:  Ori  » Kasvattaja:  Noah Glaisyer (BE)
 » Syntynyt:  12.6.2014  » Painotus:  Valjakkoajo
 » Säkäkorkeus:  104cm  » Koulutus:  Noviisi ponivaljakko


~ Luonne

Vallu tuli kasvattajaltaan Belgiasta varsin käsittelemättömänä nuorena oriina. Se oli viettänyt ensimmäiset elinvuotensa suurimmaksi osaksi laitumella muiden saman tallin orien kanssa ja sen ihmiskontaktit olivat jääneet tämän takia vähemmälle. Kun Vallun maahantuontitrailerin ovi avattiin, vastassa oli komea mutta arasteleva ja ihmisiä kyräilevä poni. Kun ori yritti väistellä ihmisiä trailerissa ennen kuin se saatiin edes talutettua kopista ulos, ehdin jo miettiä tulisiko Vallun kanssa yhteiselämästä yhtään mitään.

Alussa Vallun hoitaminen oli aivan tuskaa. Oria oli varmasti harjattu ennen saapumista Deihin mutta joka kerta hoitajan lähestyessä hoitovälineiden kanssa Vallu tuntui saavan sätkyn. Se ei yksinkertaisesti tiennyt miten ihmisten kanssa tulisi toimia ja osoitti kokemattomuutensa käyttäytymällä huonosti, useamman kuin kerran hoitajaa vastassa oli hammaspari valmiina puraisemaan sormet irti. Jatkoimme kuitenkin orin käsittelyä edeten mahdollisimman määrätietoisesti mutta pienin askelin, ja vähitellen työ tuotti tulosta. Edelleenkin turhaa ramppaamista karsinassa tulee välttää, ja Vallun kanssa on hyvä tehdä hoitotoimenpiteet mahdollisimman samassa järjestyksessä kuin aiemminkin, jotta ori ehtii hahmottaa mistä on kyse. Nykyään ponia ei kuitenkaan tarvitse edes laittaa karsinassa kiinni, vaan sen hoitaminen onnistuu vapaanakin. Äkkinäisiä liikkeitä on hyvä välttää, sillä niitä Vallu kavahtaa mutta rauhallisella juttelulla jännittyneempinäkin aamuina Vallu rentoutuu huomattavasti. Taluttamisessakin on tapahtunut suuri muutos, nykyään Vallu vain tepastelee rentona taluttajan perässä sen sijaan, että vuorotellen pysähtelisi ja säpsähtelisi taluttajan koittaessa saada oria liikkumaan eteenpäin. Vaikka Vallulla on vieläkin hetkiä, jolloin se vierastaa tuttujakin ihmisiä, sen huono käyttäytyminen on jäänyt kokonaan pois. Aamulla karsinassa on peräänsä ovea kohti kääntävän ponin sijaan vastassa kaksi unista nappisilmää valmiina uuden päivän koitoksiin.

Alusta asti oli selvää, että Vallulla olisi kapasiteetiltaan enemmän annettavaa valjakkoajolle kuin mihin sen luonne antaa tilaisuuden. Vaikka sen luottamus ihmiseen on käsittelyn osalta parantunut huomattavasti, Vallu on ajettaessa vielä hieman taipuvainen epävarmuuteen paitsi oman osaamisensa, myös ajajana toimivaan ihmiseen nähden. Se kyllä vaikeahkon valjakkokärryyn totuttelu-urakan jälkeen on innokas etenemään kärry perässään mutta se hämmentyy helposti. Kuskilta vaaditaan erittäin tarkkoja ohjeita ja vakaata ohjastamista, sillä jos Valluun hetkellisestikin iskee epävarmuus annetuista ohjeista, ori ei enää kuuntele ajajaa, vaan lopettaa suorituksensa ja jymähtää paikalleen. Tämän jälkeen keskittymisen palauttaminen on maanittelun takana saada ori jatkamaan, mikä on usein turhauttavaa, vaikka tietää ettei Vallu tee sitä ilkeyttään. Vallun ajaminen on sen kykyjen kannalta miellyttävää mutta valitettavasti sen kanssa ei vaikeammille radoille ole asiaa. Kestävyyskokeessa ori on kuitenkin monesti aivan mielissään, vauhtia riittää ja poni tuntuu nauttivan tekemisestä. Vallun ajaminen on haastavaa mutta vaikkei se olekaan kaikkein luottavaisin tai miellyttämisenhaluisin poni, tuntuvat onnistumisenhetket sen kanssa juuri siksi erityisen hyvältä.

Julkisilla paikoilla Vallun käsittelemättömyys nuoruudessa tulee esiin jatkuvana varuillaan olona. Ori ei koskaan täysin rentoudu muualla kuin kotona, minkä takia mietimmekin pitkään sen kilpailu-uran kohtaloa. Kun olimme muutamat pienemmät kilpailut käyneet kokeilemassa, eikä ori tuntunut varsinaisesti stressaantuvan kisatilanteista pienestä kyttäilystä huolimatta, päätimme jatkaa kilpailemista. Kisapaikoilla teemme silti kaikkemme, jotta Vallu kokisi tilanteen mukavana. Sille on aina mukana joku tuttu poni, eikä kisapaikoilla vietetä enempää aikaa kuin on pakko. Saatuaan rutiinia alle, Vallu osallistuukin nykyään kisoihin selvästi enemmän innokkaana kuin jännittyneenä mutta orista on silti aistittavissa kammo ihmispaljouteen.

Vallun kanssa on tultu pitkälle siitä mitä ori sen saapuessa Deihin oli, mikä erityisesti lämmittää sydäntä. Kotioloissa se on tuttujen ihmisten käsitellessä kiltti ja rauhallinen, kunhan sen kanssa toimitaan johdonmukaisesti. Lisäksi Vallu tulee erittäin hyvin toimeen tallin muiden ponien kanssa, se osaa pitää puoliaan mutta ei lähde pomottelemaan. Vaikka vieläkin eläinlääkärikäynnit aiheuttavat sydämentykytyksiä niin ponille kuin omistajallekin mutta kyllä Vallu on ollut kaiken vaivannäön arvoinen. Vaikkei siitä valjakkomestaria vaikeilla tasoilla leivotakaan, on ori lunastanut paikan koko talliväen sydämissä, se on halutessaan kunnon herrasmies!


~ Sukutaulu

I Monsieur Leblanc II Monseigneur Bienvenu III Myriel
IIE Brombert Precious Silver
IE Arianwen v.d. Verhoeven IEI Champmathieu II
IEE Selphie
E Stermeisje v.d. Peerenboom EI Le Maire EII Preux No
EIE Tasmina
EE Blodwen v.d. Peerenboom EEI Lestrange
EEE Fay Fay


~ Jälkeläiset

s. 15.09.2016 t. Jazzamine Dei (i. Nymph v.d. Stoutenburg)


~ Valmennukset ja päiväkirja

15.9.2016 Päiväkirja (kirjoittanut Salazar)
Vallu olikin ainoa ori joka pääsi tänään kuvattavaksi, kun Deihin oli tilattu valokuvaaja napsimaan muutamasta ponista rakenteita. Kaikki muut kameran eteen laitetut ponit olivat olleet tammoja. Aloitin kuvausprosessin samasta kuin Ennin ja Tikrunkin kanssa, eli ponin laittamisesta hienoksi. Harjasin Vallun pikaisesti, sillä se ei ollut juurikaan likainen tai turkki pörröttänyt mistään kohtaa. Alkaessani selvittämään häntää, sain Vallussa aikaan odottamattoman reaktion. Siirryttyäni yhdellä sulavalla askeleella karsinan ovelta orin takapään luokse, se säpsähti ja napsautti hampaillaan ilmaa. Kysyttyäni asiaa myöhemmin omistajalta, tämä sanoi Vallun olevan herkkä äkkinäisille liikkeille. Vahingosta viisastuneena tein loput hoitotoimenpiteet rauhallisesti ja selitin ponille mitä milloinkin tein, osittain siksi, että se kuuli äänestäni missä milloinkin olin, eikä vain yhtäkkiä tuntenut kosketusta jossain päin runkoaan. Kavioiden öljyämisestä Vallu ei pitänyt, joten yritin saada homman pois alta mahdollisimman nopeasti, kuitenkin nopeita liikkeitä välttäen. Suitsimisen kanssa piti vähän tapella, sillä ori ei olisi halunnut ottaa kuolaimia. Lopulta sain kun sainkin ne suuhun asti ja selviydyimme ulos tallista ponin ollessa valmis. Kuvauspaikkana toimi laitumen vierusta, sillä halusin aidan näkyvän kuvassa. Se toisi muuten yksinkertaiseen kuvaan jotain särmikkyyttä rosoisine puupintoineen. Värit olisivat yksinkertaiset, tummanvihreä laidun taustalla ja vaaleanruskea aita sen edessä. Shettis suhtautui kuvien räpsimiseen rennon oloisesti, eikä stressannut tilanteesta juuri ollenkaan. Olin kertonut kuvaajalle, että äkillistä liikehdintää tulisi välttää ja hän kuunteli ohjeitani. Vallu seisoi kuvauksissa ylpeänä, pää pystyssä ja korvat eteenpäin suunnattuina.

24.9.2016 Valjakkovalmennus (valmentajana Salazar)
Suunnistin jälleen tutulle Dei-tallille, nyt Vallulle valmennusta vetämään. Ottaisimme treenin tänään kouluosuuden harjoittelun kannalta, eli portit saivat jäädä unohduksiin seuraavan tunteroisen ajaksi. Haastattelin ohjastajalta pienen tietopaketin itselleni, ennen kuin lähdin edes miettimään mitä Vallun kanssa tänään tehtäisiin. Alkuverryttelyt saisivat olla reippaahkon puoleiset, joten neuvoin valjakon temmonlisäysten pariin. Vauhdikkaammat ravipätkät tehtäisiin noin metri uran sisäpuolella, pitkän sivun kohdalla. Joka toisella kierroksella tultaisiin tavallisessa temmossa uraa pitkin, joka toisella taas sitä reippaampaa ravia uran sisäpuolella. Tämä siksi, ettei poni tottuisi siihen, että tietyssä kohdassa lisättäisiin tempoa. Halusin nähdä tulisiko muutos askeleisiin ajajasta johtuen, vai tekisikö poni niin vain tottumuksesta. Ensimmäiset yritykset menivät kuten halusinkin, mutta sitten Vallu selvästi tajusi missä lisäys tehtiin ja alkoi tarjota sitä itse aina pitkien sivujen alkuun tultaessa. Neuvoin ottamaan kiinni pidätteillä, jos poni lähtisi lisäämään tempoa yksikseen. Ori hermostui tästä ja ajajan ottaessa painetta ohjalle, iski shettis jarrut pohjaan ja jäi aloilleen korvat luimussa. Tämän ongelman kanssa sitten taistelimmekin seuraavat viisitoista minuuttia. Vallulle oli jäänyt epäselväksi mitä ihmettä siltä oikein haluttiin, kun välillä piti tuoda raviin lisää vauhtia ja välillä taas ei. Ylilyönnin jälkeiset yritykset olivat varsin sekalaisia, kun poni oli jännittynyt ja teki vähän omia kuvioitaan. Otin aikalisän ja laitoin valjakon hetkeksi kävelemään uraa pitkin, tehden voltteja ja erilaisia kuvioita. Nyt ori alkoi rentoutua ja saateltuamme sen takaisin ongelmia aiheuttaneen tehtävän pariin, tyydyin kahteen hyvään suoritukseen ja päästin valjakon loppuverkkojensa kimppuun.

Valjakkovalmennus 4.11.2016 (valmentajana Siguri)
Vallun kanssa oli tänään tarkoitus harjoitella tarkkuuskoetta varten muutaman esteen parissa. Olin koonnut kentälle viiden esteen radan, joka koostui kartioista, joiden päällä tasapainottelivat tennispallot. Kun Vallu ajajineen saapui seurakseni, pyysin heitä lämmittelemään siirtymisillä sekä kiemuraurilla, jotta Vallu saataisi varmasti auki kaikkialta.

Kun Vallu näytti tarpeeksi rentoutuneelta sekä siltä, että se oli hyvin kuulolla, pyysin ajajaa siirtymään kokoamalleni radalle. Esittelin tälle esteet ja pyysin heitä suorittamaan radan hitaasti käynnissä. Kaksikolla ei ollut mitään ongelmaa, ja vaikka ajaja sanoi Vallun olevan hieman epävarma valjakkoponi, ei se näkynyt heidän suorituksessaan lainkaan. Ajaja osasi hyvin rohkaista ponia kulkemaan eteenpäin.

Kun rata oli tuttu, pyysin kaksikkoa nostamaan ravin ja suorittamaan rataa. Ajaja ei osannut alkuun ihan hahmottaa portteja, ja monta kertaa sain olla nostamassa pudonneita palloja, mutta hiljalleen kääntymiset porttien jälkeen alkoivat sujua jo paremmin. Annoin kaksikon suorittaa rataa ravissa kumpaankin suuntaan, kun itse pienensin porttien välejä ja käänsin kulmia hieman eri suuntiin. Kaksikko suoritti radan kuitenkin niin hyvin, että päätimme kokeilla, kuinka se oikein laukassa sujui. Kuten arvata saattoi, oli vauhdin kanssa ensin hieman ongelmaa ja portit läpäistiin vähän puolihuolimattomasti, mutta muutaman yrityksen jälkeen meno alkoi näyttää erittäin hyvältä.

Radan jälkeen lähdimme tekemään kartioiden kanssa muita tehtäviä, kuten kahdeksikkoja sekä pujotteluratoja. Käynnissä kaikki sujui suorastaan erinomaisesti, mutta ravissa ajaja tuntui välillä hieman haparoivan, mikä näkyi Vallun vauhdin hidastumisena. Ajaja kuitenkin pääsi nopeasti tehtäviin kiinni, ja ylimääräisiltä epävarmuuspysähtymisiltä vältyttiin - niitä kun Vallulla oli tapana tehdä.

Koska kaksikko oli jaksanut tsempata koko pitkän tunnin, annoin heidän suorittaa pitkät ja huolelliset loppukäynnit. Kehuin ajajaa hienosta valmennuksesta ja siitä, kuinka hän oli osannut käsitellä ponia hyvin herkästi mutta varmasti. Hiljalleen loppukäyntien jälkeen palasimme yhdessä takaisin tallille.

Kaikki tämän sivun materiaali on © Leandra, ellei toisin mainita. Kaiken materiaalin kopiointi Suomen tekijänoikeuslain nojalla kielletty!