VIRTUAALIHEVONEN
Ibis Dei
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2
s. 13.07.2007 - k. 15.12.2011 21-vuotiaana
Sivuilla esitetyt tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen!
~ Perustiedot
| » Virallinen nimi: | Ibis Dei | » Väri: | Lehmänkirjava |
| » Lempinimi: | Iibis, Ibi | » Merkit: | - |
| » Rotu: | Shetlanninponi | » Omistaja: | Leandra |
| » Sukupuoli: | Tamma | » Asuintalli: | Virtuaalitalli Dei |
| » Syntynyt: | 13.07.2007 | » Kasvattaja: | Virtuaalitalli Dei |
| » Ikääntyminen: | Ikä 60 irl päivää = 1 virt. vuosi - täytti 4v. 13.11.2007 | » Painotus: | Valjakkoajo |
| » Säkäkorkeus: | 93cm | » Koulutus: | Noviisi ponivaljakko |
~ Palkinnot
VIR MVA Ch-palkinto myönnetty 07.01.2011.Ponikantakirja:
21 + 18 + 20 + 20 = 79 p, KTK-II
- Erittäin hyvät tyypit
- Ilmeikäs pää, lyhyt kaula
- Hyvä takaosa, hyväasentoiset jalat
Yleislaatuarvostelu:
36 + 33 + 25 + 35 = 129p / YLA2
~ Luonne
Iibis on luonteeltaan oikein miellyttävä, se on useimmiten hyvinkin pirteä ja iloinen. Mökömökö-päiviä on hyvin harvoin, karsinasta kurkisteleekin lähes joka aamu onnellisen näköinen poni valmiina kohtaamaan tulevan päivän haasteet. Iibis on mielellään ihmisten huomion kohteena, se on seurallinen ja kerjää usein rapsutuksia. Varsinkin jos paikalla ei ole muita poneja se olisi mielellään kokoajan rapsuteltavana. Jos lähellä oleva ihminen ei vähään aikaan reagoi tamman läsnäoloon, yrittää Iibis tehdä paikallaolonsa selväksi tuuppimalla kevyesti ihmisiä turvallaan ja höristen melkoisen kovaäänisesti. Ilkeitä tai "shettismäisiä" temppuiluja Iibis ei harrasta, sitä voivat kokemattomammatkin käsitellä ilman pelkoa karkailusta tai muista kujeista.Hoitaessa Iibis haluaisi olla se aktiivinen puoli sen sijaan, että se tyytyisi vain seisomaan passiivisesti paikallaan. Iibis ihmettelee mielellään esimerkiksi harjaämpärin sisältöä ja on aina kiinnostunut siitä, mitä hoitaja sille tekee. Tamma onkin useimmiten pakko pitää riimussa hoidon ajan, ei sen takia, että se tekisi tuhmuuksia, vaan sen takia, ettei hoitajan kaikki aika kuluisi rapsutuksiin ja Ibin ympäri karsinaa levittämän harjaämpärin sisällön keräämiseen. Iibis on riimulla kiinnilaitettunakin vähän turhan toimelias hoidon aikana, vaikka se onkin kiltti. Harjatessa se yrittää liikkua saadakseen harjan rapsuttamaan juuri niistä oikeista kohdista ja välillä se yrittää tökkiä hoitajaa jos harja on pysähtynyt turhan pitkäksi aikaa samaan kohtaan. Kavioita puhdistaessa Iibis kyllä nostaa kaviot mallikkaasti, mutta ei millään malttaisi pysyä itse paikallaan eikä jalkaansa ylhäällä. Hoitaja saakin joskus pienen hetken "taistella" ensimmäisenä puhdistettavan jalan pitämisestä ylhäällä, hetken venkuteltuaan tamma kyllä tajuaa, että jalka kyllä pysyy ylhäällä, yritti se sitten mitä vain ja loppujen kavioiden puhdistus meneekin sujuvasti. Varustettaessa Iibistä on syytä varata hieman aikaa, valjakon kiinnitys kun on sen mielestä maailman ihmeellisin asia ja tamma mielellään tutkisi jokaisen remmin ja nipsukan ennen kärryjen kiinnittämistä. Jonkun täytyy aina keskittyä tamman kiinnipitämiseen toisen valjastaessa eläväisen ponin.
Ajaessa Iibis on täysi ässä, se on yksi mukavimpia ponejani ajaa. Vaikka taidot eivät riitäkään vaikeimpiin luokkiin, noviisiluokissa tamma on luottoajokki. Heti valjastuksen jälkeen Iibis olisi jo menossa eikä millään malttaisi edes odottaa ajajan pääsyä kärryillä. Energisyydestään huolimatta Iibis on loistava kuuntelemaan ajajan apuja (kunhan ajaja vain on ensin saatu kärryille asti...) ja sen keskittymiskyky on yleensä hyvä. Ibin suoritus on kuitenkin lähes pelkästään riippuvainen ajajasta. Jos ajaja on hetkenkään hukassa tehtävän kanssa, menee Iibiskin hiukan hämilleen ja yleensä pysähtyy. Ajajan keskittyminen ei siis saa herpaantua, jos valjakko aikoo saada tehtävät suoritettua hyvin. Ajaessa maneesissa tai kentällä Iibis ei tunnu huomaavan mitään muuta kuin vain ajajan ja tehtävän suorituksen, ainoastaan ukkonen saa sen keskittymisen herpaantumaan pahemman kerran. Ibin kanssa on kiva ajaa myös muutenkin kuin kisasuoritukseen tähtäävissä harjoituksissa, maastossa pienet lenkit ovat ehdottomasti mukava piristys rutiineihin.
Ibillä on ratsastettu vain vähän, ainoastaan virkistykseksi kun valjakkoakaan ei aina jaksa tahkota. Muutamiin koulu- ja estekisoihin Ibin kanssa on osallistuttu ja muutaman kerran sillä on sijoituttukin. Se ei kuitenkaan ole aivan täydellinen ratsu, satula selässään tamman keskittyminen on vähän mitä on ja vauhtia tuntuu olevan liikaakin. Pienet esteet kuitenkin ylittyvät kepeästi, joskin tammalla on tapana kiihdytellä juuri ennen estettä ja kouluratsastuksenkin kuvioista Iibis osaa suorittaa ne perusasiat taidolla.
Iibistä on helppo taluttaa, se ei ole kertaakaan yrittänyt karata. Onpahan sitä joskus "talutettu" ihmisen kulkiessa edessä ja poni vapaana perässä. Riimun kanssa taluttaessa Iibis usein yrittää kipittää vähän taluttajaa nopeammin, mutta pienellä komennolla hidastaa ja kulkee loppumatkan vieressä kiltisti. Se ei pahemmin ympäristön ihmeellisyyksistä välitä, Ibille riittää, että ihminen on vieressä ja mahdollisesti saattaa kesken matkan rapsutella sitä. Tarhaan viedessä Iibis on yleensä hiukan enemmän kiinnostunut muista poneista kuin ihmisistä, se tuntuu vaistoavan aina milloin se pääsee taas puuhailemaan laumansa muiden ponien kanssa. Tarhassa se viettääkin suurimman osan ajasta puuhaillen milloin mitäkin muiden tammojen kanssa, mutta aina kun ihminen lähestyy tarhan porttia se kipittää tervehtimään tulijaa. Tarhasta se on helppo ottaa kiinni, tamma lähtee mielellään ihmisen mukaan.
Varsoille Iibis on hyvä ja huolehtivainen emä. Se pitää niin omista kuin muidenkin tallin tammojen varsoista huolta tarhassa, aina jos jokin pikkuisista on eksynyt vähänkään kauemmas emästään Iibis kipittää tuuppaamaan varsaa lähemmäs emää. Iibis ei varsinaisesti ole mustasukkainen omasta varsastaan, vaan antaa ihmisten käsitellä sitä mielinmäärin. Se on pikemminkin hiukan mustasukkainen ihmisten varsalle antamasta huomiosta ja onkin silloin äärimmäisen kärkäs herättämään huomiota, pitäähän senkin saada osansa rapsutuksista!
~ Sukutaulu
| I Cecam Road Trippin' VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-I, YLA2 |
II Cecam Triton | III Allright v. Wegdam |
| IIE Whistlehill's Ebony | ||
| IE Ekskogens Ninja | IEI Skogs Cola | |
| IEE Ekskogens Ivonne | ||
| E Isis Sha Dei VIR MVA Ch, KTK-III, YLA2 |
EI Ingor of Yavetil VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2 |
EII Aegnor Ar-Feiniel |
| EIE Saga of Yavetil | ||
| EE Shakira Skammar VIR MVA Ch, KTK-III |
EEI Alpen Lumograph | |
| EEE Goshing Memolux |
~ Sukuselvitys
Ibiksen isänpuoleisista sukulaisista ei valitettavasti ole juuri tietoa, poikkeuksena tietysti Dein omistuksessa ollut Cecam Road Trippin'. Orin vanhempien sivut on poistettu jo vuosia sitten, eikä siis sen puolen evm-poneista ole mitään tietoa.Ibiksen emän suku taas on täysin Dei-painotteinen, kaikki ponit ovat asuneet koko elämänsä Deissä. Pienenä poikkeuksena tosin Ingor of Yavetil, joka tuli Deihin nähtyään ensin hieman maailmaa myös muiden omistajien kanssa kunnes tuli viettämään loppuelämänsä Deihin.
Aegnor Ar-Feiniel oli ori, joka eli elämänsä Ar-Feiniel-siittolassa huomattavalla menestyksellä. Kasvattajatallinsa iloksi ja ylpeydeksi se voitti lukemattomia kilpailuja useammassakin lajissa ja muutenkin niitti uskomatonta menestystä ja ihailua mihin ikinä menikään. Vasta 22-vuotiaana ori jäi kilpailueläkkeelle, mutta se ei orin menestystä haitannut! Useat ja useat tammat toisensa jälkeen tulivat astutettavaksi niiden omistajien pitäessä sormia ristissä, että varsoille heruisi edes pieni osa sitä kunniaa ja kimallusta mikä oria ympäröi. Koko Brittein saarten ja Manner-Euroopankin suureksi suruksi ori menehtyi jo 30-vuotiaaksi, eikä elänytkään ikuisesti niinkuin jotkut toiveikkaat olivat jo ehtineet lausua ääneen suurimman haaveensa. Saga of Yavetil ei sen sijaan valitettavasti ollut kovin tunnettu, mutta kaunis se oli! Tamma tuijotteli pitkien silmäripsiensä alta (lähiseudun kateellisissa piireissä puhuttiin jopa ripsiväristä..) ja räps räps ohikulkevat kaupunkilaisturistit innoissaan kuvasivat tammaa muistoksi valokuva-albumeihinsa. Räps räps liikkuivat myös silmäripset kujeilevasti. Tamma sai useamman varsan ennen kuolemaansa.
Alpen Lumograph oli hieman tavanomainen musta ori, joka ei koskaan tehnyt mitään kovin erikoista tai ihmeellistä, mutta joka sai silti monen ihmetykseksi jalostusluvan ja kantakirjattiin ihan mukiinmenevillä pisteillä. Mitään vikaa orissa ei ollut, se kilpaili pikkukisoissa, sai keskinkertaisia varsoja ja muistetaan sen joskus jopa karanneen. Muuten se oli aika tavallinen ori. Goshing Memolux ei myöskään ollut koskaan (muille kuin omistajilleen tietysti) merkittävä tamma. Se syntyi alunperin ratsastuskouluun, josta se parin vuoden iässä myytiin taiteilijaperheeseen, jossa se pääsi nauttimaan niin isän (dadaistinen tyylisuunta sekä ponimaalauksessa, että -runoissa) ja lasten (kaksi tyttöä, erityisen innokkaita liveroolipelaajia) inspiraatioista. Onneksi perheen äiti välillä rauhoitteli menoa (hänen inspiraationaan oli shetlanninponijalostus), ja uskoakseni tamma eli elämäänsä ihan tyytyväisenä kunnes kuoli.
~ Jälkeläiset
|
s. 17.01.2009 o. Isildur Dei (i. Edenelle Rafaello) s. 03.09.2010 t. Colibri Dei (i. Heathfly Dei) s. 19.03.2011 o. Not Quite Fate Dei (i. Vaapukan Noel) s. 10.07.2011 t. My Immortal Dei (i. Deatheater Dei) |